Komissio julkaisee tänään hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package).
Sen käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa.
Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä.
Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Voitte siis kuvitella millaisella mielenkiinnolla pakettia sekä Euroopassa että kotimaassa odotetaan!
Odotettavissa onkin varsinainen liikenteen itä-länsiottelu.
Suhtautuminen tieliikenteen sisämarkkina- ja sosiaalisiin kysymyksiin jakaa Euroopan jäsenmaat ”uudet/vanhat” ja ”itäiset/läntiset” klaaneihin, ja tuleva paketti tulee sisältämään ehdotuksia koskettaen aivan keskeisiä liikenteen työvoiman liikkuvuuden ja markkinoille tulon kysymyksiä, esimerkkeinä lähetettyjen työntekijöiden asema, ajo- ja lepoaikojen sääntely ja kansallisten minimipalkkavaatimusten soveltaminen.
Tarvetta harmonisoinnille varmasti onkin. Työolosuhteet joissain itäisen Euroopan jäsenmaissa ovat osin surkeudessaan sellaisia, että suomalaisen on niitä vaikea uskoa todeksi. Tämän sain huomata pari viikkoa sitten, kun tapasin romanialaisia kuorma-auton kuljettajia Brysselissä.
Toinen iso ongelma tieliikennealalla on runsas minnekään etabloitumattomien ”postilokeroyhtiöiden” määrä, jotka viis veisaavat yhdessä sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta.
Läntiset jäsenmaat ovat suhtautuneet inhimillisten työolojen varmistamiseen melko yliolkaisesti, vaikka samaan aikaan nimenomaan ne ovat olleet hyötymässä itäisten maiden matalista palkoista ja matalista kuljetuskustannuksista. Erityisesti ajo- ja lepoaikoihin liittyen Brysselin kaduilla ja käytävillä on liikkunut jo monenlaisia huhuja, mutta komissio on korostanut, että päivitys ei lisää työaikaa tai pienennä lepoaikaa.
Omasta näkökulmastani keskeistä asian suhteen on sääntöjen inhimillisyys ja terve harkinta. Tällä tarkoitan sitä, että toisaalta jokaiselle Euroopassa liikkuvalle kuljettajalle on taattava lepomahdollisuus, jotta työ- ja liikenneturvallisuus säilyy. Mutta on huolehdittava myös siitä, että säännöt ovat siinä määrin joustavat että harkinta ja terveen järjen käyttö on mahdollista jatkossakin ja kuljettaja voi halutessaan yöpyä rekkansa nupissa tai ajaa vielä muutaman kymmenen kilometrin matkan kotiin.
Unionilla ja jäsenmailla on iso yhteinen urakka myös turvallisten tienvarren lepopaikkojen järjestämisessä, jossa kuljettajat voisivat viettää yönsä tietäen lastinsa ja henkensä olevan turvattuna ja lepopaikan tarjotessa tarvittavat vähimmäispalvelut, kuten peseytymismahdollisuuden.
Luvassa on uudistuksia myös kabotaasisääntöjä koskien. Tältä osin komissio on ennakkopuheissaan korostanut sitä, että aikomuksena on lähinnä nykysääntöjen selkiyttäminen siten, että se mahdollistaa niiden tarkemman valvonnan. Nykysääntöjen osalta ongelma on ollut vaikea tulkittavuus ja valvonta, joka on johtanut ns. laittoman kabotaasin yleistymiseen.
Valvonnan ja toimeenpanon puute on kautta liikennemuotojen yhteisen eurooppalaisen liikennepolitiikan iso ongelma, josta erityisesti me tunnollisesti asiamme hoitavat suomalaiset löydämme helposti paljonkin parannettavaa.
Komissio antaa ehdotuksensa myös liikenteen hinnoittelusta nk. Eurovinjetti-direktiivin uudistamisen puitteissa. Huomionarvoista on se, että ennakkotietojen mukaan hinnoitteluehdotus tulee kattamaan myös henkilöautot, bussit ja pakettiautot aiemman eurovinjettisääntelyn koskiessa ainoastaan raskasta liikennettä. Komissio tavoittelee ehdotuksellaan ennen kaikkea uusia keinoja hillitä liikenteen hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa haittaa ottamalla käyttöön ”saastuttaja maksaa” –periaatteen. Hinta ei tule perustumaan pelkkään ajosuoritteeseen vaan mukana on myös ajoneuvon päästöjen mukaan määräytyvä komponentti.
On hyvä, että hinnoittelua mietitään nimenomaan yleiseurooppalaisella tasolla, jolloin negatiivisia sisämarkkinavaikutuksia ei pääse syntymään. Ilman tämänkaltaisia rohkeita uudistuksia liikenteen päästövähennyksiin ei tulla pääsemään – ei Suomessa eikä EU:ssa. Komission paketti tulee antamaan yleisperiaatteet hinnoittelulle mutta sillä halutaan luoda myös pelisääntöjä tiemaksuteknologioiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi, jotta rajat ylittävä liikenne sujuu vaivattomasti jatkossakin ja järjestelmän kustannukset kansalaisille, logistiikalle ja jäsenmaille pysyvät mahdollisimman alhaisina.
Odotus loppuu siis tänään ja sitten alkaa työ. Tulen olemaan hyvin aktiivisesti mukana tämän mittavan kokonaisuuden valmistelussa. Jos kotimaasta on jotain viestejä tähän liittyen, niin tiedätte mistä minut tavoittaa.
